Miten optimoida yrittäjän verotus?

Jokainen yrittäjä joutuu pohtimaan minkä verran yrityksen tuloksesta kannattaa nostaa osinkoja ja kuinka paljon palkkaa maksaa itselleen. Osingoista maksetaan kiinteää pääomaveroa, kun taas palkkatuloista peritään progressiivinen tulovero. Asiaa mutkistaa vielä se, että palkkatuloista on maksettava palkan sivukulut. Toisaalta taas palkka sivukuluineen vähentää yrityksen verotettavaa tulosta. Palkkatulojen optimipiste verotuksen näkökulmasta on jokaisen yrityksen kohdalla yksilöllinen, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi yrityksen varallisuus, toimiala, ja yrittäjän kotikunta.

Osinkojen verotus

Listaamattomasta yrityksestä nostettujen osinkojen verotusta kiristettiin hiljattain. Nykyisin yrityksen nettovarallisuuden perusteella verovapaista osingoista 25 % on veronalaista pääomatuloa. Tällä hetkellä listaamattomien yritysten osinkojen verotuksessa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Osingoista 25 % verotetaan pääomatulona, mikäli osingot ovat enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. Tällä verohuojennuksella voidaan kuitenkin maksaa osinkoja enintään 150 000 euroa vuodessa. Pääomatulojen veroprosentti on 30 % aina 30 000 euroon asti. Tämän ylittävien tulojen veroprosentti on 34 %.

• Alle 8 % nettovarallisuudesta olevat, mutta 150 000 euroa suuremmat osingot verotetaan normaalina pääomatulona. Veron pohjana on kuitenkin vain 85 % saadun osingon arvosta. Veroprosentiksi tulee siis 34 % x 0.85 = 28.9 %

• Yli 8 % nettovarallisuudesta olevat osingot ovat veronalaista ansiotuloa.

• Yritys joutuu nykyisin pidättämään osingoista 7.5 % ennakonpidätyksen. 150 000 euroa ylittävistä osingoista tehdään 34 % ennakonpidätys.

Yrittäjien verotus on siis huomattavasti kiristynyt viime vuosiin verrattuna.

Palkan verotus

Palkkaan liittyviä veroja ja veroluonteisia maksuja ovat valtion tulovero, kunnan tulovero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksu, työeläkemaksu, työtapaturmavakuutusmaksu, ja työttömyysvakuutusmaksu.

• Valtion tulovero on neliportainen progressiivinen vero. Veron määrä on 6.5 % 16 700 euroa ylittävistä tuloista, 17.5 % 25 000 euroa ylittävistä tuloista, 21.5 % 40 800 euroa ylittävistä tuloista, ja 31.75 % 72 300 euroa ylittävistä tuloista.

• Kunnallisvero ei ole progressiivinen. Erilaiset verovähennykset tuovat kuitenkin tähänkin veromuotoon progressiivisia piirteitä. Kuntien veroäyrit vaihtelevat 20 % ja 23 % välillä.

• Kaikesta palkkatulosta peritään myös työeläkemaksuja. Työntekijän osuus maksusta on 6.15 % palkkatulosta alle 53-vuotiailta ja 7.65 % palkkatulosta yli 53-vuotiailta. Työnantajan osuus työeläkemaksusta on 17.95 % palkkasummasta

• Omasta yrityksestään palkkaa nostavan yrittäjän työttömyysvakuutusmaksu eroaa ulkopuolisen työntekijän vastaavasta maksusta. Yrittäjän työttömyysvakuutusmaksu on 0.70 % palkkasummasta, kun taas ulkopuolisen palkansaajan kohdalla sen on 1.60 %. Lisäksi yritys joutuu maksamaan 0.80 % työttömyysvakuutusmaksua.

• Sairausvakuutusmaksu on työntekijän kohdalla 1.58 % palkkasummasta. Tämän lisäksi työnantaja maksaa 1.08 % sairausvakuutusmaksua.

• Työtapaturmavakuutus on pakollinen vakuutus, jonka hinta riippuu yrityksen toimialasta ja valitusta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusmaksu on yleensä 0.10 – 7.00 % palkkasummasta.

Palkkaa vai osinkoa ?

Palkkatulon ja verotuksen välinen optimipiste tulee laskea jokaisen yrityksen kohdalla erikseen. Laskelmassa kannattaa huomioida, että edullisempaan tulomuotoon kannattaa siirtyä siinä vaiheessa kun ansiotulojen marginaalivero ylittää pääomatulojen veroprosentin. Ne laskelmat, jotka vertaavat koko vuoden ansiotuloverotusta pääomatulojen verotukseen päätyvät virheelliseen lopputulokseen. Asian voi ajatella esimerkiksi siten, että laskee ansiotulon veroprosentin jokaisen kuukauden kohdalla erikseen. Verokortista löytyvällä veroprosentilla ei siis ole mitään tekemistä todellisen veroprosentin kanssa. Yrityksen voitot kannattaa nostaa palkan sijaan pääomatuloina siinä vaiheessa vuotta kun ansiotulojen veroprosentti ylittää pääomatulojen veroprosentin.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että osinkojen nostaminen kannattaa siinä vaiheessa kun palkkatuloa on nostettu vuoden aikana noin 30 000 euroa. Ylimenevä osa voidaan myös jättää kartuttamaan yrityksen varallisuutta, mikä mahdollistaa suurempien osinkojen maksamisen jatkossa.