Onko Ruotsin asuntomarkkinoilla kuplaa?

Ruotsin asuntomarkkinoilla on jo pitkään ollut kuplan merkkejä ilmassa. Asuntojen hinnat ovat nousseet niin korkeisiin lukemiin, että normaalilla työläisellä ei ole enää pitkään aikaan ollut mahdollisuutta ostaa perinteiseen tapaan asuntoa esimerkiksi Tukholmasta.

Ruotsissa onkin ollut jo pitkään tapana ottaa niinsanottuja lyhennysvapaita asuntolainoja – niiden ideana on ollut se, että asunnon ostaja ei lyhennä lainansa pääomaa lainkaan vaan maksaa pelkästään siitä kertyviä korkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan toivotaan kuittautuvan lopulta, kun asuntoa vaihtaa ja vanhan myy pois. Hintojen romahdus olisi siis katastrofaalinen asia suurelle osalle Ruotsin asunnonomistajia – kymmenien prosenttien pudotus söisi monelta kotitaloudelta niin suuren osan varallisuudesta, että monet lyhentelisivät velkojaan vielä vuosikausia romahduksen jälkeen.

Ruotsissa Uuden-Seelannin kanssa maailman suurin riski asuntojen hintaromahdukselle

Talouselämä kirjoitti hiljattain Ruotsin ja Uuden-Seelannin asuntomarkkinoista ja niiden riskeistä. On hyvin mahdollista, että nämä ylikuumenneiksi luokitellut markkinat kuplineen romahtavat päivänä minä hyvänsä.

Ruotsi, Uusi-Seelanti sekä Kanada ja Australia ovat maita, jotka selvisivät finanssikriisin aikaan lähes vahingoittumattomina. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä asuntojen hinnat eivät kokeneet kriisin aikana minkäänlaista dippiä vaan jatkoivat nousuaan kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Hinnat ovatkin kohonneet nyt ennätysmäisille tasoille ja skeptisimmät odottavat romahdusta jo enemmänkin varmoina kuin spekuloiden.

Ruotsin asuntolainakanta on kasvanut joinakin periodeina jopa kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Asuntosijoittajat ovat siis saaneet ennätyksellisiä tuottoja omistuksilleen. Niinsanotut bull-markkinat ovatkin tehneet monista asuntoportfolion omistavista henkilöistä entistä varakkaampia. Nyt monet omistajat miettivätkin todella tarkkaan, olisiko jo myynnin aika vai jatkuuko nousu edelleen. Yksi hintaromahduksen aiheuttaja voi olla myös omistajien joukkopako – ensimmäisten nostaessa sijoituksiensa voittoja asuntonsa myymällä paniikki saattaa lähteä liikkeelle aiheuttaen asuntojen hintojen romahduksen.

Vaikutukset voisivat ulottua myös Suomeen

Suomen ja Ruotsin taloudet kulkevat monella tapaa käsi kädessä. Monilla tavoilla se on erittäin positiivinen asia, mutta Ruotsin asuntojen hintojen romahduksen myötä kärsisi myös Suomen talous ja asuntomarkkinat.

Erityisen kovaa hintojen romahtaminen iskisi pohjoismaisiin pankkeihin. Mitä useampi asuntolainaa hakenut henkilö jättäisi velkansa maksamatta ajautuen henkilökohtaiseen konkurssiin, sitä pahempia ja rajumpia tappioita pankit kärsisivät.

Suomessa matalat korot ruokkivat asuntomarkkinoita

Suomi ei kuitenkaan ole puhdas pulmunen – myös meillä on tällä hetkellä menossa melkoinen asuntojen ostobuumi. Tätä kehitystä on vauhdittanut erityisesti pitkään jatkunut matalien korkojen aika. Korkojen ollessa nollissa monet suomalaiset ovat aktivoituneet asunnonoston suhteen. Erityisesti ASP-tiliä hyödyntäviä ensiasuntoja ostetaan vuonna 2017 poikkeuksellisen paljon.

Neliöhinta Tukholmassa huitelee pilvissä

Tukholman neliöhinnat ovat kiivenneet jo kauan sitten pisteeseen, jota pidettiin pitkään saavuttamattomana. Vertauksena voidaan sanoa, että Helsingin hinnoilla ei saisi Tukholmasta juuri mitään – pääkaupunkiseudun korkeimmat neliöhinnat pyörivät 6000-7000 eurossa, kun taas Tukholmassa kerrostaloasuntojen keskihinta neliömetriä kohden on kivunnut jo pöyristyttävään 9900 euroon. Tämä tarkoittaan, että 50 neliön asunnosta joutuisi pulittamaan keskeisellä paikalla helposti puoli miljoonaa euroa.

Keskivertoisen kerrostaloasunnon pöyristyttävä hinta kertookin käytännön tasolla karua kieltä – Ruotsin asuntojen hinnat lähentelevät maailman kalliimpien kaupunkien hintoja. Vaikka vielä on matkaa esimerkiksi Hong Kongin legendaarisen kalliisiin neliöhintoihin, Ruotsissa eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Onkin mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö markkinat viilenemään seuraavien vuosien aikana, vai rikotaanko ennen vuosikymmenen vaihdetta villeimpienkin ennustusten povatut lukemat. Asuntosijoittajat kiittäisivät tästä ja hieroisivat käsiään tyytyväisenä, asuntojen ostajat eivät kuitenkaan olisi lainkaan samaa mieltä.